Keskityn puhelinhistorian kakkososassa niihin vähemmän hyviin käyttöpuhelinhankintoihini.
Päällimmäisenä mieleeni astuu iPhone. Olen omistanut kaksi 2G-mallia sekä yhden 3G-mallin, joista toinen 2G oli aikoinaan pääasiallinen käyttöpuhelimeni. Odotin laitteelta paljon enemmän kuin se lopulta pystyi tarjoamaan - AppStorea kun ei kotikylässäni voinut käyttää LAINKAAN. Siellä, missä Nokia N900 löysi 3,5G-verkon, iPhone 3G 16GB löysi vain 2G-verkon. Lisäksi N900:lla pystyi 2G-alueella käyttämään webiä suhteellisen nopeasti, mutta iPhone ei edes pyörittänyt App Storea ja Operaa. Yhteenvetona: iPod Touchilla tekee omassa käytössäni samat asiat kuin iPhonella.
Muita yhtä suuria pettymyksiä ei tule mieleen, ennemminkin puhelimia, jotka ovat hajonneet melkein heti ostamisen jälkeen korjausvirheen tai vastaavan johdosta, muttei niistä sen enempää.
Palataanpa niihin positiivisen kuvan jättäneisiin kapineisiin.
Nokia E90 Communicatorista pidin kovasti, ja se onkin toisiksi paras Nokialainen joka minulla on ollut, jättäen taakseen muunmoassa muoviset Nokia N97:n ja 5800 XpressMusicin, ja häviten vain N900:lle. Myös E71:stä pidän enemmän kuin 5800 XpressMusicista, joskin se on N97:n kanssa melko samalla viivalla. Ominaisuudet ja rauta toki häviävät N97:lle, mutta kuoret ovat laadultaan valovuotta edellä.
HTC G1 Android oli eräs viime vuoden parhaista puhelimistani, olihan se ensimmäinen Androidluurini ja varustettu vieläpä täysimittaisella QWERTY-näppiksellä.
Kolmososassa keskityn enemmän viime syksyn käyttöpuhelimiini ja mielipiteisiini niistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti ja aiheeseen liittyen, asiattomat kommentit poistetaan välittömästi.